Kisailut Maaningalla jatkuivat. Olo korjaantui pitkillä yöunilla sen verran, että jaksoin lähteä. Ja kannattikin…
Ensin oli vuorossa henkilökohtainen rata, joka sisälsi paljon käännöksiä, eikä tykittämään oikein päässyt. Silti en ajatellut radan olevan mitenkään erityisen vaikea. Teimme Hessun kanssa kivan radan, sellaisen perusnollan 3,9 metrin sekuntietenemällä. Kun muille ei nollia sadellut, saimme ensimmäisen voittonollamme kolmosista. Hurjaa.
Päivä jatkui joukkueradalla, joka oli vaikeudeltaan suunnnilleen vaikean kakkosluokan radan tasoa. Hessun kanssa teimme omalla osuudellamme nollan. Vauhti oli hieman parempi kuin edellisellä radalla ja se riitti 4,1 metrin sekuntietenemään ja aika jäi nopeimmasta ajasta vain pari sekuntia. Joukkueelle ei tullut suurta menestystä, mutta mukavaa oli siitäkin huolimatta.
Hessu on vaan aika <3. Koskaan en tule saamaan toista Hessua.
Koohoilua 